perjantai 16. tammikuuta 2015

Kulttuurimaantieteellinen topologia

Tieteitä, osa 1.

Topologia on matematiikan haara, joka tutkii avaruudellisia muotoja - tai etupäässä niissä olevia reikiä. Voi vain olettaa, että topologia on saanut alkunsa teknisen alan opiskelijoiden vappujuhlassa esitetystä vitsistä.
Wikipedia.org/wiki/Topologia

Esimerkiksi Otaniemen teekkareiden perustama Suomen Epätieteellinen Seura on 20-vuotisen olemassaolonsa aika tehnyt seuraavanlaisia keksintöjä:
  • mikro, jolla voi kuumentaa sekä nakkeja että käsitellä tietoja
  • työntökärryn peruutusvalo
  • silmukaksi kytketty rullaverho
  • turvallinen pään höyrystymisen estin
Lähde: http://www.epätieteilijät.fi/index.html

Vertailun vuoksi minun täytyy ylpeillä, että vasta eilen oma kehitystiimimme sai lyhyessä Facebook-ketjussa aikaiseksi seuraavat taloudellisesti merkittävät tuotteet:

Homeopaattinen proteiinirahka, jossa proteiinia on 0,00011 grammaa.

sekä

Homeopaattinen Koskenkorva, joka voi myydä ilman anniskuluikeutta, koska siinä on alkoholia peräti 0,00038 prosenttia!

Mutta mitä kummaa sitten topologinen maantiede - tai kultuurimaantieteellinen topologia? Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mikä vakiintuu viralliseksi termiksi. Ehkä lyhyempi ilmaus olisi suotavampi, kuten geo-topologia tai reitti-tolopologia.

Joka tapauksessa kyse on sellaisesta maantieteellisten alueiden hahmottamisesta, joka perustuu aukkoihin, eli reikiin. Esimerkiksi Päijänne voidaan nähdä ammottavana reikänä, joka täytyy vaivalloisesti kiertää, jos on matkalla Pihlajakoskelta Särkilahdelle.
Reittikartta.net/pihlajakoski-Särkilahti 129km
Linnuntietä etäisyys on vain 20 kilometriä, mutta autolla matkaa kertyy uuvuttavat 129 kilometriä. Jos Päijänteen kiertäisi etelästä, matka olisi vieläkin pidempi. Joku tosin saattaisi valita eteläisen reitin, jos hän haluaisi käydä Heinolassa ostamassa porkkanakakkua.

Suomi voidaan tarviessa pelkistää liikenneyhteyksien (teiden) ja solmukohtien (kaupunkien) sekä aukkojen kokonaisuudeksi. Tällaisia algoritmeja on oletettavasti jo tehty monissa reittejä laskevissa ohjelmissa, mutta niiden huomio keskittyy yhteyksiin ja etäisyyksiin, eikä niinkään aukkoihin.

Aukkoja synnyttävät tieverkkoihin muutkin kuin vesistöt. Esimerkiksi Lappeenrannassa lentokenttä synnyttää länteen, melko lähelle kaupungin keskustaa suuren aidatun alueen, joka kiertäminen on hyvin vaivalloista. Idässä on puolestaan golf-kenttä sekä suuri teollisuusalue, jotka myöskin täytyy kiertää.

Kaatopaikat ja golf-kentät ovatkin maantieteellis-topologisessa katsannossa yhdenveroisia matemaattisia olentoja, eli ne edustavat aukkoja. Kaupunkejä voidaan näin verrata keskenään aukkojen koon ja määrän perusteella.

Harvempi ihminen hahmottaa maantieteellisiä kokonaisuuksia aukkojen kautta ja siksi tarvitaan geo-topologiaa. Mitä maantieteellisellä topologialla sitten voidaan saavuttaa? No tietenkin vaikka mitä. Vain mielikuvitus on rajana.

Ja jos ajatellaan, että mielikuvituksessa on rajoja - tai että mielikuvituksemme muodostaa rajoja -, täytyy niidenkin rajojen välillä olla aukkoja. Myös tätä ilmiötä me voisimme hahmottaa topologian avulla. Tähän jos johonkin tulisi kohdistaa resursseja.

Mikä sitten tekee maantieteellisestä aukkojen tutkimuksesta kulttuurista? Miksi etuliite kulttuurinen geo-topologia?

Ihmiset tyypillisesti asuvat kaupunkitaajamissa tai niiden liepeillä. Kaupunkitaajamat taas usein sijoittuvat lähelle jotain vielä suurempaa kaupunkialuetta. Toisinaan tietyn kokoisella paikkakunnalla asuva henkilö tuntee, että hänen sisällään on aukko, jonka ostos- tai ryyppureissu suurempaan kaupunkiin sattaisi tyrehdyttää. Tästä syystä ihmiset lähtevät vaivalloisesti ylittämään suuria etäisyyksiä ja kiertämään maantieteellisiä aukkoja.

Kulttuurimaantieteellinen topologia kiirehtii hämmentävällä tavalla yhdistämään kaksi tieteenalaa, joita ei vielä ole olemassakaan: tutkimus tuo valoa siihen, millä tavalla maantieteellsten ja henkisten aukkojen olemukset kohtaavat ihmisten arjessa.

Vihdoinkin me voimme tietein keinoin lähestyä sitä intohimoa, joka saa ihmisen keskellä yötä tilaamaan taksin ja matkustamaan taksilla Pihlajakoskelta Särkiniemeen.

*
Tieteitä on artikkelisarja, joka nimensä mukaisesti esittelee tieteenaloja, joita kenties tarvitaan tai kenties ei. Niitä yhdistää vain se, ettei niitä ole olemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti