perjantai 2. marraskuuta 2012

Kuka ekana ehtii tappaa kenet?

Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak lipsautti Facebookissa:
“Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta.”

Perussuomalaisten toilailujen jälkeen tämä ei tietenkään ole mikään kovin suuri uutinen - eikä sosiaalisissa medioissa ylipäänsä koskaan ole ollut kovin hiljaista, mitä tulee möläytyksiin.

Veikkaan, että tästä seuraa rajoittunut kohu ja jokin hienoravainen anteeksipyyntö joko Schubakilta itseltään tai puoluejohdolta. Hyvä että sattui vaalien jälkeen, huokaa moni - ja ehkä vaalien jälkeisissä vapautuneissa juhlatunnelmissa näitä helpommin lipsahtaakin.

Tällaisia mielipiteitä ei kuitenkaan ole mahdollista tukahduttaa hyssyttelyllä. Ne joka tapauksessa vaikuttavat taka-alalla moniin päätöksiin.

On esimerkiksi turha odottaa, että Halla-aho alkaisi edistää maahanmuuttajien etuja, vaikka hän lakkaisikin julistamasta mielipiteitään ääneen.

Kun puhutaan "heikommasta aineksesta" ei taustalla välttämättä edes ole kovin poikkeuksellisesta lausahduksesta. Näinhän Suomen kansankuppiloissa ja loosheissa aina jutellaan.

Aina on joku ryhmittymä joka pitäisi ajaa tiehensä tai posauttaa päiviltä: joidenkin mielestä ongelmat ratkeaisivat, jos päästäisiin eroon maahanmuuttajista - ja kyllähän se säästäisi tosiaan ison summan valtion kassasta, jos työttömät ja syrjäytyneet vain kärrättäisiin johonkin monttuun.

Rikollisuutta, työttömyyttä ja erimielisyyttä on useinkin yritetty ratkaista kovin keinoin, eivätkä vasemmistolaiset tai vihreät missään tapauksessa eroa muusta joukosta ainakaan kyvyssään radikaaliin ajatteluun. Ekologiseen maailmankatsomukseen esimerkiksi kuuluu hyvin yleisesti tietoisuus siitä, että ihmisiä on liikaa: mitäpä jos vaikka joku kehittäisi supertehokkaan viruksen, joka kertaheitolla pyyhkäisisi puolet populaatiosta? Olisiko se hyvä vai huono? Sanopa se.

Ja kyllä myös rikkaisiin kohdistuu ihan samoja katkeria ajatuksia "huonosta aineksesta". Jokin aikaa ilmestyi tutkimus, jossa osoitettiin rikkaiden olevan ahneempia ja muutoinkin taipuvaisempia kiertämään yleistä moraalia. Eikö se olisi hyvä jos lastaisimme junaan kaikki miljonäärit, jotka eivät läpäise psykopaattitestiä? Päästäisiin eroon aika monesta mädästä omenasta.

Minä olen aina kannattanut sitä, että puhutaan asioista avoimin kortein. Politiikassa on ihan liikaa tabuja. Kaikki tietävät miksi jokin puolue ajaa jotakin kantaa, mutta viralliset syyt ovat ihan muut. Siitä ei synny kovin hyvää keskustelua, jos esitetyt vaihtoehdot pohjautuvat piilointresseihin kummallakin puolen.

Kun päätöksiä halutaan tehdä, perustelujen täytyy olla avoimia. Muutoin ei ole mahdollista ennustaa oikein saavutettua hyötyä. Eihän edes ole tarkkaa kuvaa siitä mihin alunperin pyrittiin. Pyrittiinkö säästöihin vai siihen että köyhät eivät perustaisi perhettä?

Esimerkiksi mitä tulee köyhyyteen:
A) Kurjistuminen lisää syntyvyyttä. Kokoomusnuorten pitäisi tietää tämä. Siksi ei ole loogista leikata lapsilisiä - siis jos lähdetään siitä, että köyhät eivät saisi lisääntyä.
PÄIVITYS: Saul Schuback kommetoi kohua näin: "Mun kommenti ei ole mikään eugenistiikkakannanotto vaan ihan perus taloustiedettä: sitä mitä tuetaan saadaan lisää."

(Jos tämä on taloustiedettä niin siinä tapauksessa taloustiede ei ole tiedettä. En muista kyllä kuulleeni tuollaisesta taloustieteen säännöstä: sitä mitä tuetaan saadaan lisää. Eikö se tarkoita että jos sotateollisuutta ei tuettaisi niin silloin ei voisi olla sotaa?)
B) On moneen kertaa osoitettu, kuinka köyhien kurjistuminen vain lisää rikkaiden turvattomuutta. West Endin rikkaat säästyisivät muurien rakentamisen vaivalta ja voisivat nukkua yönsä hyvin, kun ei tarvitsisi pelätä, että joku matinkyläläinen narkkari murtautuu ikkunasta. Suomessa monet kokoomuslaiset, esimerkiksi istuva presidentti, ovat kyllä ilmaisseet tiedostavansa ainakin tämän.

Ongelma on siinä, että rikkailta puuttuu solidaarisuusgeeni, mikä estää heitä luopumasta saavutetuista eduista. He ovat muutenkin geneettisesti niin sisäsiittoista ja degeneroitunutta porukkaa, että eivät ymmärrä omaa parastaan.

Tai ehkä sittenkin ongelma on siinä, että jokainen ihminen valitsee tarjolla olevista totuuksista sen, joka häntä eniten miellyttää - sen joka imartelee häntä ja oikeuttaa hänen elämäntapansa.

On miellyttävä ajatella, että rikkaus johtuu omista ansioista, ei sattumasta - jos sattuu olemaan rikas. Muiden köyhyys on heidän omaa syytään, ei yhteiskunnan. Se antaa synninpäästön. Tapasin kerran köyhän, joka oli sekä tyhmä että laiska. Varmaan ne kaikki ovat. Se selittää kaiken.

Jos taas itse sattuu olemaan köyhä, on miellyttävämpi ajatella, ettei henkilökohtaisesti ole tehnyt mitään vääriä valintoja - vaan että syy on yhteiskunnan pelisäännöissä ja muutaman itsekkään kusipään ahneudessa. Se että vikoilla rahoilla ostettiin kaljaa eikä leipää... no, kuka tahansa olisi toiminut tässä tilanteessa samoin.

Niin se vain menee. Ihminen on tutkitusti taipuvainen inhimillisiin näköharhoihin, ja näköharha numero 1. on, että itse ajattelee olevansa poikkeus sääntöön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti